Liiketalous 1/2014

Liiketalous 1/2014 Osallistuin kymmenen muun suomalaisen vaikuttaja-naisen kanssa Women Changing the World konferenssiin Pietarissa Nordenin kutsumana. Kun 700 osallistujaa olivat konferenssisalissa, meidän ständit näyttivät tältä. Tämä oli muuten myös Rukin ensimmäinen kerta Venäjällä.        

Relaxbirthin Eija Pessinen kirjoitti reissustamme jutun Liiketalous-lehteen. Se löytyy myös tästä alta: Sain kutsun kahteen konferenssiin, itään ja länteen. Pietarissa Sosiaalis-taloudellisen instituutin kutsusta suomalaiset naiskeksijät esittelivät innovaatioitaan Women Changing the World -konferenssissa. Tukholmassa valittiin uusi Euroopan Paras Naisinnovaattori 70 mittelöijän joukosta. Liiketalous 1/2014 Naisvoimaa-juttu          Iltajuhlassa pääpuhujana oli EU parlamentaarikko Anna Maria Corazza Bildt vierellään Nigerian ulkoministeri professori Viola A. Onwuliri. Jännittävä Venäjä naisnäkökulmasta Pietariin suomalaiskeksijöiden osallistumisen tukija oli Pohjoismaiden ministeriöneuvosto, Pohjola-Norden. Kokenut Venäjäntoimija Pirkko Autio luotsasi innostavan matkan. Rajamuodollisuudet ja Allegron palvelut olivat tyystin toista luokkaa kuin aikoinaan 80- luvun Moskovan luokkaretkellä. Suomestahan on helppo matkata itään. Venälaismaustetta kuitenkin saatiin, sillä entisenlainen meininki toteutui näyttely- ja konferenssipaikka Tauria-palatsissa. Turva- miehet eivät yhden paperin puuttuessa päästäneet meitä viemään tavaroitamme näyttelypaikoille. Puolentoista tunnin päästä heidät saatiin joustamaan sen verran, että saimme jättää turvatarkastetut näyttelytavarat palatsiin. Konferenssin aattona nautimme cocktailit 1770 rakennetussa filantrooppi ja taiteenkeräilijä Yusupovin palatsissa, joka toimii nyky- ään museona. Aatelisperheen rikkaudet olivat tsaarin veroisia yli 40 000 taideaarteineen; tunnetuimpia niistä ovat Rembrandtin maalaukset. Oman värinsä paikkaan tuo tietoa siitä, että Rasputin ammuttiin alakerran huoneessa, kun ei saatu syanidikakuilla nirriä pois. Konferenssissa vilisi kuuluisuuksia ulkomailta ja entisen Neuvos- toliiton valtioiden korkeimmalta hallintotasolta. Myös Pietarin entinen kuvernööri, Venäjän liittovaltion puhemies Valentina Matvienko jakoi viisaita ajatuksiaan meille 700 konferenssin osal- listujalle, joita oli kaikkiaan 27 maasta. Eräs innostavista pääpuhujista oli naisten oikeuksien ja tasa-arvon vahva edistäjä president- timme Tarja Halonen. Hän on elinikäisen oppimisen loistava esimerkki – harva 70:nen lähtisi uudelleen ’koulun penkille’. Afrikasta katsoen naisten hyvinvoinnin haasteet ovat täysin toi- senlaisia kuin meillä Pohjoismaissa. Onneksi useassa maassa on ymmärretty, että koko yhteiskunta voi paremmin, kun naisten osaamista, askeleita tasa-arvoon ja tyttölasten opiskelumahdollisuuksia on edistetty. Vasta kun naisia on korkeammissa tehtävissä ja naisten oikeuksia nostetaan riittävästi näkyviin, alkaa todellinen muutos. Paljon on vielä aikaansaamatta. Creative Women -näyttelyssä näin suomalaisittain viehättävintä olivat käkisalmelaiset 1200-luvun tornin replikat ja käkikellot. Viereisellä ständillä oli robottitulevaisuuden innostaja Cristina Andersson Develor Oy:stä. Ensi kertaa näin Relaxbirth synnytystuesta tekstejä venäjäksi omalla ständillä, jossa tapasin Namibian tasa-arvo ja terveysministerit, joilla myös oli kätilön koulutus. Helpomman synnyttämisen puolestapuhujana oli kiva esitellä videoin ja esittein miksi innovaatio on synnyttäjien toivelistalla. Namibian ministerit ja Eija Pessinen             Tauria-palatsissa Namibian tasa-arvo– ja lasten hyvinvoinnista vastaava ministeri, oikealla terveys- ja sosiaalipalveluiden mi- nisteri Eija Pessisen haliotteessa. Yhteistä löytyi, kaikilla kätilön peruskoulutus. Pitääkö naiskeksimistä korostaa? Naiskeksijät keksivät mitä tahansa ja miltä tahansa alalta. Mielestäni naiset keksivät siinä missä miehetkin. Koska meitä on vähän, meidän kannattaa nostaa itse profiiliamme. Edustamme mitä tieteenalaa tahansa, meille naiskeksijöille yhteistä on kestävyys, päämäärätietoisuus, menestyshakuisuus, sitoutuneisuus ja myönteinen suhtautuminen haasteisiin. Olisikohan naisilla eniten pyrkimystä parantaa koko maapallon elämänlaatua ja tulevaisuutta? Kannattaa tutustua palkittuihin Global Women Innovator and Inventor -organisaation (GWIIN) sivulla ja päätellä itse. Näitä Euroopan, Afrikan ja Maailman naiskeksijäkilpailuja on jo yli kymmenen vuotta toteuttanut Bola Olabisi, jonka säteilevän energisyyden ansiosta tuomarikunta on erittäin korkeatasoinen. EUWIIN-innovaatiopalkinnosta kilpailtiin marraskuussa sykähdyttävässä Tukholmassa, jonka outo taksijärjestelmä hämmästytti. Taksatarra auttoi valitsemaan kukkarolle sopivan kyydin. Suomen säntilliseen menoon tottuneena tuntui kuin olisin joutunut yllättävään matkahuutokauppaan. Eija Pessinen ja Tarja Halonen             Tauria-palatsin Creative Women näyttelyssä Eija Pessinen esittelee Relaxbirth -innovaatiotaan Tarja Haloselle, takana vasemmalla matkan vetäjämme Pirkko Autio. Kuva: Laura Hyvärinen Konferenssin nokkanaisena oli vedenalaisturvatekniikastaan 2011 parhaaksi valittu sukelluspelastaja Åsa Magnusson. Kateellisena ihailimme Tukholman keksijöiden satojen neliöiden yhteisiä vuok- ratiloja. Kaupunginjohtaja Irene Svenonius kutsui kaupungintaloon, jossa parin viikon päästä juhlivat Nobel-palkitut. Opaskierroksella saimme käsityksen millaista on olla Nobel-juhlassa. Luennoitsijana oli EU komission innovaatioasiantuntijoita, Nigerian ulkoministeri ja suomalainen, maailmalla arvostettu Tukholman innovaatioprofessori Kaj Mickos. Hänen kehittämänsä 72 tunnin intensiivinen innovaatioprosessi tuottaa uutuuksia uskomat- toman tehokkaasti. Uskon tämän kiinnostavan tulevaisuusstrategioita pohtivia suomalaisyrityksiäkin. Osallistujat pitivät hissipuheen sijoittajille, jotka antoivat sympaattisesti realistisia neuvojaan. Eestiläinen hamekanteleen kehittäjää Marita Lumiaa neuvottiin esittelemään innovaatiotaan suoraan Björkille tai Lady Gagalle, jolloin maailmanlaajuinen kiinnostus heräisi. venäläisiä huippupoliitikkoja, Cristina Andersson ja Eija Pessinen             Venäläisiä huippupoliitikoita Creative Women näyttelyssä. Cristina Andersson takarivissä ja Eija Pessinen oikealla. virolaisia menestyjiä           Eestiläisillä menestyjillä oli aihetta juhlaan; oikealla lasi kädessä Maria Lumi, edessä oikealla insinööri Eha Pajumets ja edessä vasemmalla Viivi Rosenberg. Kuva: Maria Boiardt Voittojuhla Juhlissa Ruotsin ulkoministerin puoliso, EU parlamentaarikko, Anna Maria Corazza Bildt piti juhlapuheen ja jakoi pääpalkinnon. EUWIIN 2013 ansiokas voittaja, ruotsalaisen röntgenhoitajan Ylva Ryngebon keksintö vähentää säteilyä sekä potilaalle että henkilökunnalle. Brittiläinen professori Sheena Lewis on kehittänyt uusia markkereita miesten hedelmättömyyteen. Latvialainen Inga Lyashenko on kehittänyt menetelmää hyödyntää rannoille huuhtoutuneet meripihkat lankamaisiksi ja jännittävästi hohtaviksi lämpimiksi kudoksiksi. Ydinjätteen ympäristöystävällistä hävittä- mistä tutkinut ja kehittänyt italialainen molekulääritutkija Anna Moreno voitti tiedonjakamisalustallaan ja kouluttamisprojekteillaan koulutus – ja tiedesarjan. Latvialaisarkkitehti Silvija Zakke toteutti lapsille helposti koottavia, lapsen mahduttavia ja vahvoja pahvisia leikkimökkejä ja -koteja. Brittiläinen Melissa Edmunds kehitti kaikenkokoisten lasien päälle vedettävän kelmun, minkä avulla juoma kaatuessaan ei roisku ja makuullakin juominen onnistuu. Eestiläiset Liivi Leppikin 3D-verhot ja tekstiilit sekä perunatutkija Viive Rosenberg palkittiin myös. Islantilainen Iris Olafsdóttir kehitti järjestelmäkameraan lisävarusteen, jolla saadaan 3D kuvia/videoita Anna Bildt ja Kaj Mickos

  EU parlamentaarikko Anna Maria Corazza Bildtillä ja suoma- laisjuurisella innovoinnin emeritusprofessori Kaj Mickoksella oli mielenkiintoista puhuttavaa EUWIIN 2013 juhlassa. Kuva: Maria Boiardt

Palveluliiketoiminnan suomalaiskehittäjistä voittajia Cambridgen yliopistossa palvelun design väitöskirjan tekijä, kehittämispäällikkö Krista Keränen ja Laurean yliopettaja Katri Ojasalo voittivat Capasity Building -sarjan. Tekesin Serve-ohjelman From Co-production to Co-creation -tutkimuksessa testattiin kuinka palvelumuotoilun menetelmillä voidaan kehittää B2B -suhteita. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena syntyi viiden työkalun ja työkirjan CoCo-työkalupakki, jossa analysoidaan yhteistyössä yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa palveluliiketoiminnan nykytilaa. CoCo-Kosmos on dynaaminen 300 pelikortin yhteiskehittämisen innovaatiotyökalu, jonka avulla kuvataan yrityksen palveluita sekä asiakkaan että yrityksen näkökulmasta. Moni yritys hämmästyy kuullessaan mitä asiakkaat heiltä oikeasti toivovat ja mitä he yrityksestä ajattelevat. CoCo-Kosmos hahmottaa myös kokonaiskuvaa yrityksen palvelun laadusta. Näiden konferenssien ansiosta tuli voimakkaan lämmin tunne; on ihanaa olla nainen!

Pakkaus-lehdessä

Pakkaus 3/2014 Kansikuva Tästä kelpaa olla ylpeä, saimme kuvan suunnittelemastamme Somerin Kalan mätipakkauksesta Pakkaus-lehden kanteen.

 

Tervetuloa kuuntelemaan pakkausmuotoiluun liittyvä puheenvuoroni ti 13.5.2014 Messukeskuksessa järjestettävään Elintarvikepäivään!

 

 

Uusi pakkauskehittäjä korostaa yhteistyötä

Pakkauksia pitää kehittää alusta lähtien kokonaisuuksina eikä osaoptimoidusti kukin omien suunnittelupöytiensä ääressä.
 
Tulevassa Elintarvikepäivässä kuullaan myös pakkauksien kehittämisestä. Yhden niistä esittää uuden pakkauskehitysyhtiö Rukki Finlandin perustaja, elintarviketeknologi Laura Hyvärinen, joka kysyy onko pakkaavalla asiakkaalla varaa jättää pakkausmuotoilu hyödyntämättä. Alle puoli prosenttia lanseeratuista uutuustuotteesta menestyy kaupoissa.  – Resursseja jätetään yhä paljon hyödyntämättä, Hyvärinen sanoo. Yritykset käyttävät todella paljon resursseja uutuuksien kehittämiseen, muttei niinkään pakkauksiin. Panostuksia menee hukkaan, kun pakkaus ei ole kunnossa, Hyvärinen sanoo. Varmistaa pitäisi, ettei pakkaus estä onnistumista.

 

Pakkausta kehitettävä eikä vain suunnitella

Pakkaus 3/2014 Juttu Rukista

Pakkaus pitää kehittää kokonaisuutena yhdessä tuotteen kanssa alusta lähtien, eikä kunkin osa-alueen erillisinä osaoptimointeina. – Puhun mielummin 
pakkausten kehittämisestä kuin suunnittelusta, koska pakkaussuunnittelu mielletään usein vain graafiseksi suunnitteluksi mainostoimistoissa. Pakkauksiin erikoistuneista alan toimistoista Rukki erottuu keskittyessään liiketoiminnan kehittämiseen elintarvikkeiden pakkaamisen ja pakkauksien kautta, eikä vain graafiseen ilmeeseen.

 

Pakkauksien parantamista pitää katsoa laajemmin, kuten miten perinteiset osaoptimoinnit vaikuttavat liiketoimintaan, toteaa HK:llakin pakkauskehityksessä aiemmin toiminut Hyvärinen. Pakkausten kehittäminen on hänestä silti yhä aliarvostettua. – Se näkyy kauppojen hyllyllä innovaatioiden puutteena ja hävikkinä.

 

Ruoan pakkaamiseen myös kurssitusta

Pakkaus 3/2014 Sisällysluettelo

Pakkausten kehitysyhtiö Rukissa toimii kaksi muuta henkilöä lähes kokoaikaisesti, mutta toiminimin tiimissä on mukana kuusi ammattilaista. Viikin oppineella Hyvärisellä on takanaan myös teollista muotoilun perusopinnot entisestä Taikista.
Hyvärinen on järjestänyt jo melko paljon myös koulutuksia elintarvikkeiden pakkaamisesta yrityksille ja oppilaitoksille siitä, mihin pitää pakkauksissa jatkossa panostaa, mitkä ovat prioriteetteja ja resurssoidaan sen jälkeen vasta.
 

Alimenta 2/2014

Agronomiliiton jäsenlehden Urapalstalla juttu:

Rukki kehrää parempia pakkauksia

Alimenta kansi 2 2014 Yrittäjäksi voi alkaa myös nuorella iällä. ETM Laura Hyvärinen perusti alle 30-vuotiaana Rukki Finland Oy:n, joka suunnittelee elintarvikepakkauksia. ”Perustin Rukki Finlandin vuosi sitten. Jo opiskeluaikana haaveilin perustavani yrityksen ennen kuin täytän 30. Molemmat vanhempani ovat yrittäjiä, joten tiedän yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet”, Hyvärinen kertoo. Sytykettä yrittäjyyteen Hyvärinen sai myös Agronomiliitossa vuonna 2009 järjestetystä yrittäjyysillasta, jossa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen puhui innostavasti yrittäjän arjesta. Pakkauksiin Hyvärinen hurahti ensimmäisenä opiskeluvuonnaan Harry Helénin vetämällä pakkausteknologiakurssilla. Elintarviketeknologian lisäksi Hyvärinen on opiskellut teollista muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikkaa Kuopion yliopistossa sekä biolääketiedettä Lancasterin yliopistossa ja biotieteitä National University of Singaporessa. Näkemystä elintarvikeketjuun löytyy monesta näkökulmasta.

Yrityshautomo auttoi alkuun

Rukki kehrää parempia pakkauksia

Hyvärinen ehti valmistuttuaan työskennellä kaksi vuotta pakkauskehityksessä HK:lla ennen kuin päätti siirtyä yrittäjäksi. Yrittäjyysoppia hän haki kahdelta Uusyrityskeskusten järjestämiltä kursseilta. Toinen kurssi oli suunnattu akateemisille naisille ja toinen luovan alan yrittäjille. Viikissä opiskellessaan hän ei käynyt yrittäjyyden kursseja, koska koki niiden suuntautuvan liiaksi maaseutuyrittäjyyteen. Hyvärinen tukeutui myös Viikissä toimivan yrityshautomo Makeryn palveluihin.  ELY-keskus myönsi hänelle 15 000 euron hautomoavustuksen yrityksen käynnistämiskuluihin. Hautomoavustuksen päälle ei ollut enää mahdollista saada yrittäjän starttirahaa. ”Makeryssä minulla oli tekniikan tohtori Mikko Punakivi hyvänä sparraajana. Löysin hautomon kautta myös joitain hyviä liikekontakteja”, Hyvärinen kiittelee.

Nopea kasvu tavoitteena

Kuluvalle vuodelle Rukki Finland tavoittelee maltillista 30 000 euron liikevaihtoa. Hyvärinen on tehnyt kymmenen vuoden liiketoimintasuunnitelman ja vuonna 2022 liikevaihtotavoitteena on jo 700 000 euroa. ”Haluamme olla mahdollisimman pian Suomen halutuin kumppani elintarvikepakkausten kehitystyössä”, Hyvärinen tiivistää yrityksen vision. Nyt Rukki Finlandissa työskentelee Hyvärisen lisäksi kaksi palkattua työntekijää: muotoilija ja pakkaussuunnittelija. Lisäksi Rukki-tiimiin kuuluu toimeksiantopohjalta kolme muuta asiantuntijaa. Hyvärisen toimisto on kotona Vantaalla. Yrityksen visuaalinen ilme on huolellisesti suunniteltu, mikä onkin tärkeää, kun asiakkaille tarjotaan pakkausten visuaalistakin suunnittelua. Yrityksen nimen keksiminen vei Hyväriseltä puoli vuotta. Hän on tyytyväinen nimeen. ”Rukki kehrää asiakkaiden alustavista ajatuksista laadukkaita, valmiita tuotteita. Rukki pyörii luotettavasti ja pitää langanpäät käsissään asiakkaiden puolesta. Nimi toimii hyvin myös kansainvälisessä liiketoiminnassa”, Hyvärinen kuvailee. Nuori yrittäjä on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Virtaa päivittäiseen työhön antavat puukäsityöt, kuntosalilla käynti, juokseminen ja uinti. Hän kuuluu myös kahteen yrittäjäporukkaan, jotka kokoontuvat säännöllisesti joko liikunnan tai muun mukavan tekemisen merkeissä. Hyvärinen on selvästikin löytänyt paikkansa työelämästä. Se on vaatinut paljon suunnittelua, mutta mieleinen lopputulos paistaa yrittäjän kasvoilta.

Kehittyvä Elintarvike 2/2014

Olen Elintarviketieteiden seuran jäsen. Toimin jo vuoden 2013 aktiivisesti prosessiteknisessä jaostossa ja tämä vuosi on tuonut tullessaan myös ETS:n hallituspaikan.

Haluan auttaa elintarvikealan opiskelijoita löytämään ammattilaisseuran ja toisaalta pitää yllä seuran jatkuvuutta. Ideoin pikamentorointi-tilaisuuden opiskelijoille ja PTJ:n voimin järjestimme ensimmäisen tilaisuuden Fazerilla alkuvuodesta.

Tilaisuudesta juttu löytyy Kehittyvä Elintarvike -lehdestä nro 2/2014.

Kehittyvä Elintarvike 2/2014

Pikamentorointia elintarvikeylioppilaille

 

 

 

 

 

 

 

 

ETS:n Prosessitekninen jaosto (PTJ) päätti edesauttaa elintarvikealan opiskelijoiden uravalintaa ja etsiä samalla seuralle uusia jäseniä: Fazer Food Servicellä järjestettiin 13. helmikuuta pikamentorointia pienryhmissä. Puhujiksi kutsuttiin 3−5 vuotta töissä olleita viikkiläisiä ja kokenut uravalmentaja.

Urailta myytiin loppuun yhdeksässä tunnissa, mikä kuvastaa opiskelijoiden suurta halukkuutta päästä lähemmäs yritysten edustajia. Illan avauspuheessa PTJ:n puheenjohtaja Juhani Sibakov kertoi seuran ja jaoston toiminnasta sekä illan kulusta.

Opiskelijat pääsivät seitsemän minuutin pikamentoroinneissa keskustelemaan digimarkkinoinnista Valiolla työskentelevän Community Manager Pekka Rantamoijasen kanssa. Tuotekehityksestä juteltiin Fazerilla työtä tekevien Senior Specialist, Product Development Sini Jusslinin ja Semior Manager, Research Reetta Kivelän sekä HK Scanilla työskentelevän Product Developer Jukka Pulkkisen kanssa.

Tutkijat Julia Tennilä DuPontilta ja Juhani Sibakov VTT:ltä kertoivat omista työkokemuksistaan ja Rukki Oy:n toimitusjohtaja Laura Hyvärinen yrittäjän arjesta. InCoachingin uravalmentaja Pilvi Nybom piti opiskelijoille uravalmennusklinikkaa.

Pilvi Nybom

 

 

 

 

 

 

Uravalmentaja Pilvi Nybom otti yleisönsä kertomalla työhausta ja uran suunnittelusta monien satojen työntekijöiden rekrytointien ja irtisanomisien yhteydessä uudelleensijoitettujen valmennuskokemuksella.

Kuvat: Juhani Sibakov

− Uraillan organisaattorina olen erittäin ilahtunut, kun opiskelijat tykkäsivät tapahtumasta näin paljon ja moni jäi juttelemaan tilaisuuden jälkeen. Saimme tilaisuudesta ETS:lle ainakin kuusi uutta jäsentä ja palautekyselyn perusteella uraillalle arvosanan 4,3 asteikolla 1−5. Pidin myös itse pikamentorointi-pysäkkiä. Kyllä lämmitti sydäntä, kun jokainen ryhmä halusi mieluummin jutella asiantuntijayrittäjyydestä kuin aiemmasta työstäni HK Ruokatalon pakkausasiantuntijana, Laura Hyvärinen kertoi.

Tilaisuuden teemoja oli kaksi: uratarinat ja reflektio opiskeluaikaan. Uratarinoilla etsittiin vastauksia kysymyksiin, miten olet päätynyt nykyiseen työhösi, mistä työpäiväsi käytännössä koostuvat sekä miten meille kannattaa hakea töihin virallisesti ja käytännössä? Reflektio opiskeluaikaan -teemassa haettiin vastauksia kysymyksiin, mistä opinnoista, töistä ja harrastuksista on ollut työn kannalta hyötyä ja mitä vinkkejä antaisit opiskelijoille?

Pekka Rantamoijanen ja Laura Hyvärinen

PTJ:n sihteeri Laura Hyvärinen (takana oik.) esitteli illan puhujat. Community Manager Pekka Rantamoijanen Valiolta sanoi, että on hienoa päästä vaihtamaan opiskelijoiden kanssa ajatuksia opintovalinnoistaan ja kannustamaan heitä harjoittelupaikkojen ja tulevien työtehtävien hakemisessa.

− Tulin täysin ilman odotuksia, hyvällä mielellä. Ehkä ilta olikin juuri sen vuoksi niin antoisa. Jokainen käyty keskustelu oli hyvin erilainen, mutta juuri siksi koin saavani paljon. Tällaisia toivon todella lisää, elintarviketeknologian ylioppilas Elina Laaksonen vakuutti.

Uravalmentaja Pilvi Nybom korosti puheenvuorossaan kotiläksyjen tekemistä ennen varsinaista työhakua. Työnhaku on pitkälti oman osaamisen myyntiä ja markkinointia. Ennen varsinaista työnhakua on hyvä perehtyä työnhakumetodeihin ja tehdä mahdollisimman hyvä hakemus ja ansioluettelo.

− On erittäin tärkeää korostaa omaa asennetta ja motivaatiota sekä aitoa kiinnostusta työpaikkaa ja yritystä kohtaan, Pilvi Nybom tähdensi.

 

Yrittäjäsanomat nro 3/2014

Yrittäjäsanomat 3/2014 kansikuva Sanotaan, ettei yrittäjällä ole aikaa harrastuksille tai lomille. Meillä kaikilla on vuorokaudessa saman verran aikaa. Koska yrittäjänä oleminen on minulle streessaavampaa kuin palkkatyössä oleminen, olen rakentanut keinoja hyvinvointini ylläpitämiseksi. Yrittäjäsanomat kirjoitti työhyvinvoinnista jutun. Minun haastatteluni alla:

”Neulomista ja päiväkirjamerkintöjä”
Olen toiminut nyt vuoden yrittäjänä, ja joutunut toden teolla miettimään, miten pidän jaksamistani yllä. Stressitaso, itsensä johtaminen, uuden opettelu ja epävarmuudessa eläminen vievät paljon enemmän tahdonvoimaa kuin palkkatyössä uran rakentaminen.

Kuntoilin jo ennen yrityksen perustamista, mutta liikunnalliset harrastukset olivat lähinnä painonhallintaa varten. Nykyisin harrastukset ovat vastapainoa työlle, kropan ja pään nollausta. Viikoillani on säännöllinen runko, myös viikonloppuisin, mutta tästä joustetaan tarvittaessa.

Tämän lisäksi pyrin useampana iltana laittamaan koneen kiinni ainakin pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja siirtymään olohuoneen lattialle venyttelemään tai sohvan nurkkaan neulomaan. Iltaisin ennen nukahtamista kirjoitan lyhyesti päivän kohokohdat päiväkirjaan, ja luen muutaman sivun jotain kirjaa, joka vie ajatukset pois omasta elämästä.

Terveellisestä syömisestä, veden juomisesta ja ruokailuajoista pyrin pitämään kiinni, mutta se ei ole helppoa täysien päivien keskellä.

Kuka: Laura Hyvärinen
Yritys: Rukki Finland Oy
Perustettu: helmikuussa 2013
Mitä tekee: Pakkausten kehitystä

Yrittäjäsanomat 3/2014, työhyvintointi

(Suomi) Leipuri-lehdessä: Pakkaus on “puoli ruokaa”

Leipuri-lehdessä 1/2014 julkaistiin Rukista kolmen sivun juttu: miten pakkauksista voi ottaa enemmän irti myös leipomoallalla. Juttu luettavissa myös tässä alla.

Pakkaus on ”puoli ruokaa”

Leipuri 1/2014

Hyvä tuote myy huonossakin pakkauksessa, mutta miten paljon enemmän se myisi hyvässä pakkauksessa? Pakkausasiantuntija Laura Hyvärisen mukaan hyvä pakkaus on suunniteltu asiakkaalle, ei suunnittelijalle tai yritykselle itselleen.

 

Yrittäjä, pakkausasiantuntija, toimitusjohtaja Laura Hyvärisen uralla pakkaukset ovat olleet keskiössä jo kauan.  Opintotaustana hänellä ovat elintarviketeknologian opinnot Viikissä sekä teollisen muotoilun opinnot TAIK:ssa (Aalto-yliopiston Taideteollinen korkeakoulu). Pakkausten parissa hän on ahkeroinut myös työelämässä. Oman pakkausten kehittämiseen erikoistuneen yrityksen Laura Hyvärinen perusti noin vuosi sitten eli helmikuussa 2013.

– Rukki Finland Oy:ssä on nyt koossa kuuden hengen tiimi, hän kertoo yrityksestään. Kaikilla kuudella on erikoisosaamista, joka liittyy pakkausten suunnitteluun tai lanseeraukseen.  Lauran lisäksi tiimiin kuuluu muotoilija, graafinen suunnittelija, pakkaussuunnittelija, viestinnän asiantuntija sekä immateriaalisissa oikeuksissa avustava IPR-asiantuntija.

– Oman osaamiseni ja taustani pohjalta panostamme pääasiassa elintarvikealan yrityksiin ja sen pakkauksiin. Teemme myös pakkausmateriaalitoimittajien tuotteiden konseptointia ja kolmas asiakasryhmämme ovat mainostoimistot.

Uutta tehdään, vanhaa uudistetaan

Digipainometelmillä jokainen pakkaus voi olla erilainen. Kuvan brändit ovat selkästi esillä, vaikka kuva-aiheet ovatkin varsin poikkeavia ja keskenään erilaisia - vain mielikuvitus on rajana. Kuva otettu Norjassa Bako-messuilla vuonna 2012.

Uusien pakkausten suunnittelun lisäksi Rukki Finland Oy:tä työllistävät vanhojen pakkausten uudistukset. Laura Hyvärisen mukaan yritykset hakevat uudistuksilla ennen kaikkea erottuvuutta ja sitä kautta lisää myyntiä. Kilpailun kiristyessä oma brändi halutaan saada paremmin näkyviin.

Millaisten kysymysten avulla sitten voidaan lähteä miettimään sitä, onko oma pakkaus hyvä?

– Yksi hyvä mittari on luonnollisesti myynti. Laskeva myynti tai kannattamattomuus voivat kertoa, että pakkauksessa on ehkä parantamisen varaa. Toisaalta pakkausuudistus saattaa tuoda säästöjä työvoimakustannuksiin tai tehostaa logistiikkaa.

Yksi haaste pakkausuudistuksessa esimerkiksi leipomossa on se, että vain harvoin kaikkia pakkauksia on mahdollista uudistaa samalla kerralla. Se on tehtävä vähitellen ja jossakin vaiheessa valikoima voi näyttää kirjavalta. Jos strategia on kuitenkin määritelty etukäteen (esimerkiksi pakkaustyyppi ja värimaailma) päästään lopuksi hyvään, yhtenäiseen kokonaisuuteen.

Etenkin tunnettujen ja suosittujen tuotteiden suhteen on oltava kieli keskellä suuta, kun pakkausta uudistetaan. Siihen pitää jäädä elementtejä, jotka asiakas on oppinut tunnistamaan, kuten muodot, symbolit, värit tai brändinimi. Jos niitä muutetaan liikaa, asiakas ei ehkä enää tunnista tuotetta.

– Sen, josta sinut tunnetaan, pitää näkyä pakkauksessa. Hyvä esimerkki on Elovena-tyttö. Eri asia on, jos tuotteella pyritään tavoittamaan kokonaan uusia kohderyhmiä, silloin pakkausta voi muuttaa radikaalistikin.

Pakollisilla pakkausmerkinnöillä on oltava pakkauksessa oma tilansa, sillä ne lainsäätäjä on ne kuluttajan turvallisuuden vuoksi laatinut. Myös brändille halutaan pakkauksessa luonnollisesti mahdollisimman suuri näkyvyys. Sekä valmistajan että kuluttajan tarpeet pitää siis ottaa huomioon.

Graafinen suunnittelu on pakkauksen pinnan herättämistä eloon. Sen tulee puhutella tiettyä tuotteen kohderyhmää ja vielä parempi, jos se puhuttelee myös uusia kohderyhmiä.

– Onkin muistettava suunnitella pakkaus asiakkaalle, ei itselle, Laura Hyvärinen korostaa.

Suomalaisuuskin voi näkyä pakkauksessa, mikäli niin halutaan.

– Suomalainen muotoilu on arvostettua, miksei sitä käytetä enemmän myös elintarvikkeiden pakkauksissa? Pakkausten ja pakkaamisen kehittäminen on muotoilua. Kotimaisen tuotteen ympärillä voi olla myös kokonaan kotimainen pakkaus.

Rahoituksen suhteen pakkauskehitys painii samassa sarjassa kuin tuotekehitys, eli siihenkin on voi olla mahdollista saada julkista tukea esimerkiksi ELY-keskuksista.

Idea voi tulla muulta toimialalta Tällä pakkauksella tähdätään erilaisiin "hyllypaikkoihin", sillä harvoin leipomotuotteet roikkuvat piikissä. Kuva on otettu Copenhagen Food Fair 2013 –tapahtumassa.

Omaa pakkausta verrataan helposti kilpailijoiden pakkauksiin. Siinä voi olla se huono puoli, että ollaan jo ikään kuin ”askel jäljessä”. Nyt pitäisi keksiä se jokin, jolla mentäisiin ikään kuin muiden edelle.

– Se vaatii rohkeutta ja vision siitä, mikä olisi enemmän kuin on kilpailijoilla, Laura Hyvärinen toteaa. Hänen mukaansa hyvin usein kysytäänkin, onko olemassa jotakin ”uutta pakkausta”, jota kenelläkään muulla ei vielä ole. Harvoin näin on.

– Ennemminkin on kyse olemassa olevien palikoiden uudelleen järjestämisestä. Idea voi tulla kokonaan toiselta toimialalta tai ulkomailta. Mahdollisesti voidaan hyödyntää myös jokin vanha, mutta edistyksellinen pakkausidea, joka aikoinaan on ollut liiankin edistyksellinen ja jäänyt vähälle huomiolle.

Toki uusia teknologioita on olemassa, mm. nanopäällysteitä. Ne kuitenkin ovat arkipäivää vain tutkimuslaitoksille. Älypakkauksistakin on puhuttu jo vuosia, mutta ne eivät ole yleistyneet pitkälti sen vuoksi, että yhteiset pelisäännöt niiden käyttämisessä puuttuvat.

– Onnistuneesta pakkauksesta myös kuluttaja kokee saavansa lisäarvoa, Laura huomauttaa, mutta muistuttaa samalla, että loppujen lopuksi kuluttaja ei kuitenkaan osta pakkausta, vaan tuotteen sen sisällä. Pakkaus on palvelemassa tuotteen käyttäjiä, niin kotona, kaupassa kuin ravintoloissakin.

Pakkauksen funktiot

Macaron, informaatiografiikkaa

Mitä ominaisuuksia pakkaukselta sitten vaaditaan ja tarvitaan, riippuu hyvin paljon tuotteesta.

– Esimerkiksi leivän kohdalla on ajateltava mm. onko tuote samana päivänä syötävä, mihin se ostetaan ja kenelle? Halutaanko, että siinä on rapea kuori vai saako kuori olla seuraavana päivänä pehmentynyt? Onko tärkeää, että leipä voidaan pakastaa pakkauksessaan vai pitääkö pakkausta vaihtaa tätä varten?

Jos leipäpakkaukseen halutaan painaa tarina, sen pituus kannattaa miettiä tarkkaan ja tiivistää se muutamaan riviin. Leipäpussia ei yleensä kateta mukaan ruokapöytään ja harva malttaa muutoin lukea kovin pitkää tarinaa pussin kyljestä.

– Pussin kyljessä voisi olla vinkkejä myös hieman kuivahtaneen leivän käyttömahdollisuuksista, esimerkiksi paahtamalla tai vaikkapa leipäkrutonkeina. Se tuottaisi käyttäjälle myönteisen tunteen, että ”tätä ei tarvitse heittää hukkaan”. Kuluttajat tulevat koko ajan tietoisemmiksi ruokahävikistä ja sen vaikutuksista.

Pakkaus kannattaa miettiä loppuun asti. Pussinsulkijankin pitäisi olla samassa linjassa pakkauksen kanssa.

– Jos pakkaus on kierrätettävä, ei ehkä tunnu asiakkaasta hyvältä, jos sulkijassa on metallia ja se pitää lajitella erikseen.

Pakkauksen on oltava sopiva myös käyttötilanteen kannalta. Jos leipä ostetaan marketista ja se on kovin avonaisessa pakkauksessa, josta se pilkistää ulos, ei tunnu mukavalta asettaa sitä kassahihnalle. Pakkauksen tulee myös pysyä ehjänä kaupasta kotiin asti.

Leipä tarjolle pakkauksessaan

Entäpä jos kuluttaja haluaisi panna leivän tai jonkin muun leipomotuotteen tarjolle siten, että pakkaus olisi näkyvissä ja että brändi näkyisi sen myötä? Se on hyvinkin mahdollista etenkin ns. premium-tuotteissa ja samalla se on etu tuotteen valmistaneelle yritykselle. Kannattaa miettiä voisiko pakkaus toimia myös tuotteen tarjoilualustana, ikään kuin servietin tapaan.

– Hauska yksityiskohta ja käytännöllinen lisä pakkauksessa olisi leivän ympärille kääräisty ylimääräinen ohut paperikääre, joka toimisi suojana leipää leikattaessa tai muutoin käsiteltäessä, Laura Hyvärinen ehdottaa. Se olisi samalla markkinointimateriaalia, jossa näkyisi vaikkapa leipomon tuotteiden nimiä. Kääre voitaisiin suunnata myös lapsille, jotka ehkä näin saataisiin kiinnostumaan leivästä. Kääre voisi olla erilainen eri päivinä.

– Tällaisella paperikääreellä on siis oma hyödyllinen funktionsa eli ylipakkaamisesta ei tässä ole kysymys.

Etenkin kakkupakkauksissa on tärkeää saada tuote pakkauksesta ulos siististi, mutta usein yhtä tärkeää on saada loput tuotteesta pakkaukseen helposti takaisin. Yksi ratkaisu on sivusta avattava pakkaus, josta kakun voi vetää ulos pohjalevyllä. Se lienee joillakin leipomoilla jo käytössäkin.

Siististi pakattu tuote erottuu

myymäläpakkaus, värivariantit, pl-tuote ja brändipakkaus

– Monet leipomotuotteet ovat valmiiksi siististi pakkauksissa, kuten esimerkiksi paahtoleivät. Sen sijaan vaikkapa sämpylöiden kohdalla voisi miettiä, miltä ”säntillisesti” järjestetyt sämpylät pussissa näyttäisivät. Vielä parempi, jos lisäksi vielä voisi vaikuttaa siihen, miten nämä pakkaukset kaupan hyllylle asetellaan. Varmasti ne erottuisivat joukosta.

Niin ikään kannattaa puntaroida ikkunallisen ja ikkunattoman pakkauksen välillä. Valolle aroille tuotteille ikkunallinen pakkaus ei luonnollisestikaan sovi.

– Hyvännäköisen tuotteen näkyminen ikkunasta voi vahvistaa kuluttajan ostopäätöstä. Ja ikkunattomassa pakkauksessa olevaan tuotteeseen kuluttaja ei saisi pettyä eli se tuotelupaus on pidettävä.

Laura Hyvärinen muistuttaa, että pakkauksen ei aina tarvitse olla erikoinen. Ennen kaikkea sen tulee tukea tuotteen identiteettiä. Massatuotteelle riittää usein edullinen peruspakkaus, premiumtuotteen pakkaus voi toki jo olla erikoisempi.

Myös pakkauskonekanta asettaa omat rajoitteensa. Jokaiselle tuotteelle ei varsinkaan pienemmässä leipomossa voi olla omaa pakkauslinjaa, joten niillä koneilla mennään, joita talossa on. Konehankintoja tehtäessä tulisi muistaa ajatella, mitä strategiaan on mietitty tulevaisuutta ajatellen.

Pakkausasiantuntija sanoo kuulevansa kuluttajilta paljon myös pakkauksiin liittyvää palautetta, etenkin ”huonoista” pakkauksista. Jokin niissä ärsyttää.

– Siitä huolimatta he eivät kovin helposti vaihda toisen valmistajan vastaavaan tuotteeseen, jossa pakkaus olisi parempi. Jokaista ostettua tuotetta ei harkita, vaan paljon tuotteita nostetaan ostoskärryyn ”automaattisesti”. Hyvä tuote myy siis huonossakin pakkauksessa, mutta se voisi myydä vielä huomattavasti paremmin, jos pakkaus olisi erinomainen!  Sitä kannattaa miettiä.

Tulevaisuuden visioita

Entä mitä tulevaisuus tuo elintarvikkeisiin ja niiden pakkauksiin? Skenaarioita on pohdittu mm. Omnian (ammatillisen koulutuksen järjestäjä Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella), Keudan (Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä)  ja Luksian (Länsi-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä) järjestämässä Tulevaisuustyöpajassa, johon on osallistunut  myös yritysten edustajia, leipomoalalta mm. Uudenmaan Herkun toimitusjohtaja Kai Schulz.

Laura Hyvärinen listaa muutamia työpajan skenaarioita.

– Ainakin jakelukanavan muutos näyttää väistämättömältä. Tuotteita tullaan yhä enemmän tilaamaan verkon kautta. Tätä myötä myös päivittäistavaroiden nettikauppa tulee laajenemaan. Asiakkaiden tarpeet tuotteiden ja niiden pakkausten suhteen ovat varsin erilaisia riippuen siitä, ostetaanko tuotteet lähikaupasta vai tilataanko ne nettikaupasta.

Entä miten voimakkaaksi menevät alkuperän tai lisäaineettomuuden vaatimukset eli kuinka paljon enemmän tuotteesta kuluttaja haluaa tietää? Nämäkin kaikki asiat tuodaan esiin pakkauksissa.

Väestörakenteen muutoksetkin ovat tosiasia. Pieniä yhden tai kahden hengen talouksia on jo puolet kaikista talouksista. Niille sopivankokoiset tuotteet vaativat myös sopivankokoiset pakkaukset.

– Jakelutien muutos vaikuttaa myös siihen ostetaanko vaikkapa iso leipä harvoin vai pienempi leipä usein. Mikäli pienemmän saa vaivattomasti verkosta tilaamalla, yhä useampi valitsee sen tuoreusnäkökulmasta.

Laura Hyvärinen mainitsee myös suojakaasupakatut leivät, jotka eivät oikein ole meillä ottanut tuulta siipiensä alle. Jostakin syystä kuluttajat vierastavat niitä, vaikka ne voisivat olla hyvä varavaihtoehto kotona.

– Toisaalta erilaisia leivonnaispakasteita kyllä käytetään. Niissäkin pakkauksissa voisi olla kehittämisen varaa esimerkiksi uudelleensuljettavuuden osalta.

Tässä kohdassa tulevat monelle mieleen myös ympäristövaikutukset, jotka ovat tänä päivänä paljon esillä ja varmasti jatkossakin. Laura Hyvärisen mukaan ympäristönäkökohdat ovat pakkauksissa ja niiden suunnittelussa jo pitkään olleet ikään kuin sisäänrakennettuina. Pakkausammattilaisen mukaan ne varmasti huomioidaan.

Teksti Elina Matikainen, kuvat Laura Hyvärinen


 

1. Digipainomenetelmillä jokainen pakkaus voi olla erilainen. Kuvan brändit ovat selkeästi esillä, vaikka kuva-aiheet ovatkin poikkeavia ja keskenään erilaisia – vain mielikuvitus on rajana. Kuva otettu Norjassa Bako-messuilla 2012.

2. Tällä pakkauksella tähdätään erilaisiin “hyllypaikkoihin”, sillä harvoin leipomotuotteet roikkuvat piikissä. Kuva on otettu Copenhagen Food Fair 2013 –tapahtumassa.

3. Macaronsien väri- ja makuvarianttiin viittaava informaatiografiikka ovat yhtenevät ja erottuvat hyvin mustasta etupinnasta. Kuva on otettu Copenhagen Food Fair 2013 -tapahtumassa.

4. Tanskassa laatikkopinot ovat tyypillinen esillepanotapa. Tuotteet eivät erottuisi toisistaan ilman pakkausta ja siksi ne on selkeästi värikoodattu. Kyseessä on private label -tuote, mutta myymäläpakkauksessa valmistajan Urtekram-brändi näkyy selvästi. Kuva on otettu Irma-supermarketketjun myymälässä Kööpenhaminassa 2013.