Miksi tuhlaamme ruokaa?

Ruokahävikki, eli vältettävissä olevan ruokajätteen määrä puhuttaa. Maailmanlaajuisesti melkein puolet tuotetuista elintarvikkeista päätyy jätteeksi. Tähän määrään lasketaan mukaan myös ihmisravinnoksi kelpaamaton aines, kuten hedelmien, vihannesten ja viljan kuoret. Silti 30 %:a ruokatuotannosta ei päädy pellolta pöytään.

Ruokahävikkiin on paljon syitä. Yksi syistä on kehittyvistä maista puuttuvat kylmäketjut, toinen puutteelliset pakkaukset. Suuri osa tuotteista pilaantuu jo ennen kuin niitä saadaan toreille ja kauppaan myyntiin.

Taiteilijoita haastettiin mukaan ruokahävikin vastaiseen kampanjaan. Lisää kilpailutöitä nähtävillä.

Kilpailutyö, ruokahävikki

 

Yksi ruokahävikkiä aiheuttava ongelma on tuotteiden myynnin vaikea ennustaminen. Ruokaa syödään keskimäärin vakiomäärät, mutta se mitä milloinkin ostetaan, on vaikeampaa arvioida. Kaupoissa on ympäri vuoden kaikkea saatavilla.

MTT ruokahävikki tuoteryhmittäin

Pakkauksen avulla voidaan pyrkiä vähentämään tuotehävikkiä. Pakkauksen avulla tuote voidaan suojata niin, että se pääsee loppukäyttäjälle moitteettomana ja toisaalta, että pakkauskoko on sopiva, jotta tuote tulee käytettyä kokonaan. Ruoasta heitetään 10-20 %:a pois avaamattomissa pakkauksissa.

Pakkauksen osuus elintarvikkeen ympäristökuormasta on alle 5 %:a. Tuotehävikki on ”suurin ympäristörikos”. Kun tuote tuotetaan turhaan, kaikkien portaiden panostukset pellolta pöytään muuttuvat turhaksi, rasitteeksi ympäristölle. Aiheesta lisää MTT:n tutkimuksissa.

 

Evira  on antanut uudet toimintaohjeet, jotka helpottavat myymättä jääneiden elintarvikkeiden toimittamista ruoka-apuun.

Ylen sivuilla asiasta lisää.

Ylen kuva, ruoka-apu

 

Hävikistä Herkuksi -logo

 

Ruokabloggaajat keräävät FB-sivulle herkullisia reseptejä ja toimintavinkkejä,joiden kohteena ovat muutoin ruokahävikkiin joutuvat ainekset.

Tommy's Köket, ICA